Maahanmuuttajataustainen oppilas suomalaisen peruskouluyhteisön jäsenenä -”No tääl on ihan kivaa, ja rohkeesti vaan mukaan!”

Tutkimus käsitteli maahanmuuttajataustaisen oppilaan kokemuksia itsestään suomalaisen peruskouluyhteisön jäsenenä. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään tunteeko maahanmuuttajataustainen oppilas itsensä kouluyhteisönsä jäseneksi, sekä sitä miten hän kokee muiden peruskouluyhteisönsä jäsenten, lähinnä opettajien ja oppilaiden, asennoituvan häntä kohtaan. Perehdyimme tutkimusaiheeseen tutustumalla laajaan aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen. Tärkeimpiä tutkimukseemme näkökulmaa antaneita tutkimuksia olivat Magdalena Jaakkolan tutkimukset suomalaisten suhtautumisesta maahanmuuttajiin vuosilta 1987–2003, Mirja-Tytti Talibin eri vuosina tekemät tutkimukset monikulttuurisesta koulusta ja opettajuudesta sekä Arto Soilamon väitöskirja vuodelta 2006. Identiteetin muodostumisesta, joka kaikessa moniulotteisuudessaan nousi tutkimuksen kannalta yhdeksi keskeisimmistä tarkastelukohteista, saatiin tietoa muun muassa Stuart Hall:n tutkimuksista. Tutkimus oli laadullinen tutkimus. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluna, maahanmuuttajataustaisten oppilaiden omassa kouluympäristössä. Haastattelemalla oppilaita omassa ympäristössään tutkimuksessa pyrittiin saavuttamaan mahdollisimman todenmukainen kuva oppilaiden kokemuksista itsestään suomalaisen peruskouluyhteisön jäseninä. Tutkimukseen osallistui viisi tamperelaisen suurehkon lähiökoulun oppilasta. Tutkimusaineisto on analysoitu kahdessa eri vaiheessa. Ensimmäisessä analysointivaiheessa, teemahaastattelulle tyypillisesti, haastatteluaineisto jaettiin pienempiin teemoihin. Analysoinnin toisessa vaiheessa teemoista muodostettiin kokonaisuuksia vastaamaan tutkimusongelmiin. Tutkimuksessa kävi ilmi, että maahanmuuttajataustaisen oppilaan kokemuksiin itsestään suomalaisen peruskouluyhteisön jäsenenä vaikutti eniten hänen oma persoonansa. Maahanmuuttajatausta itsessään ei niinkään toiminut kokemusten suurimpana vaikuttajana, vaan monikulttuurinen tausta vaikutti lähinnä persoonallisuuden muodostumisen kautta. Tutkimukseen osallistuneista maahanmuuttajataustaisista oppilaista enemmistö viihtyi suomalaisessa peruskoulussa kokien itsensä peruskouluyhteisönsä jäseneksi. Muiden peruskouluyhteisön jäsenten asennoituminen maahanmuuttajataustaisia oppilaita kohtaan koettiin pääosin myönteisenä muun muassa kaverisuhteiden muodostumisen kautta. Kiusaaminen nousi kuitenkin myönteisten asioiden rinnalle suureen rooliin haastateltavien kokemuksissa suomalaisesta peruskouluyhteisöstä. Avainsanat: maahanmuuttaja, kulttuuri, identiteetti, suomalainen peruskouluyhteisö, asenteet, sosiaalinen kompetenss